Kasvivärjäys

Kasvivärjäyksessä käytetyt kasvit kerätään joko omasta pihasta, lähimetsästä tai mummon pihalta. Itse värjäys tapahtuu tilalla tai mummolan rannassa.
Kasvivärjäyksessä ei käytetä myrkyllisiä kemikaaleja, vaan väri tulee värjäävästä kasvista. Tuloksena saatuun sävyyn voidaan vaikuttaa käyttämällä esimerkiksi rautapataa, joka tummentaa väriä, tai viinikiveä eli kaliumbitartraattia, joka puolestaan kirkastaa väriä. Viinikiveä käytetään useimmiten keltaisten ja punaisten värien kanssa.

Värjäyksen ”lisäaineena” tarvitaan toisinaan alunaa, joka toimii luonnollisena puretusaineena, eli auttaa väriä tarttumaan lankaan. Jotkin värjäävät kasvit sisältävät itsekin puretusaineita, jolloin alunaa ei tarvita.
Aluna, kaliumaluna tai kaliuluna, on kaliumin ja alumiinin kaksoissuola, jota saadaan esimerkiksi liekokasveista.

Emännän suosimia kasveja ovat muun muassa kielon ja lepän lehdet, nokkonen, pietaryrtti, lupiininkukka, raparperi, herihelttaseitikki ja veriseitikki. Värjääviä kasveja on olemassa lukemattomia, mutta nämä ovat valikoituneet käyttöön paitsi värinsä, myös helpon saatavuuden perusteella.